Yhtenä päivänä jokin aika sitten napani katosi vatsaani. Sitä ei yksinkertaisesti ollut enää missään. Nyt kaivan sen joka aamu huolellisesti esiin, mutta se pienenee silti päivä päivältä. Muutamaa viikkoa myöhemmin Brian löysi vatsaltani raskausarpia, jotka tosin myöhemmin osoittautuivat vain sängyn painaumiksi. Mutta eiköhän niitäkin vielä tule.
Tänään huomasin ensimmäistä kertaa, että toisesta rinnastani tihkui nestettä. Juhlimme Brianin kanssa rintojeni toimintakykyä. Samalla tajusin, etten enää tiedä, millä viikolla olen.
Raskaus on käsittämättömän pitkä ajanjakso.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti